Kodin kohtuullinen lämpötila on perusoikeus
Tammikuun ensimmäisen viikon pakkasjakso toi esiin sähköjärjestelmän tehotasapainoon liittyviä haasteita. Sähköpörssissä tuntihinta nousi kohtuuttoman korkeaksi ja sitä ovat alan toimijat selitelleet. Eri keskusteluissa pörssisähkön käyttäjät leimattiin lähinnä pörssikeinottelijoiksi. Mahdollisen tehopulatilanteen pelastivat kuitenkin loppuviikosta juuri nämä sähkön käyttäjät kulutusjoustollaan. Sähkön hintaan tämä jousto ei kuitenkaan vaikuttanut mitenkään.
Viikko toi esiin sen, mitä joustoon liittyvissä tutkimuksissa ja selvityksissä on jo vuosia nostettu esiin. Sähkön käyttö ja siihen liittyvät joustomahdollisuudet, erityisesti huippukulutuksen ajankohtina, pitäisi tuntea paremmin. Näistä yksi keskeinen on tilojen lämmitys, joka on näillä säillä välttämätöntä.
Suomessa yli puolessa miljoonassa asunnossa on sähköön perustuva lämmitysjärjestelmä ja niiden määrä vain lisääntyy seuraavina vuosina. Varsinaisissa sähkölämmitystaloissa asuu arviolta puolet kansalaisista. Sähköenergian ostoa on, ihan syystä, kannustettu tekemään tuntihintaperusteisesti. Nyt sähkön hinta ja kodin lämmityskustannus oli monelle täysin kohtuuton. Mitään tukitoimia ei ole esitetty, vaikka valtio teki miljoonien ylimääräisen verokeruun muutaman päivän aikana.
Pelkästään rakennusten sähkölämmitysteho huippukulutuksen aikana on arviolta 5 000–6 000 MW. Lisäksi sähkökiukaiden kuormitus voi olla 500–1 000 MW. Lämmitystapamuutokset niin öljylämmitys- kuin kaukolämpötaloissa tulevat vain nostamaan tehotarvetta erityisesti kylmimpinä vuoden aikoina.
Energiatehokkuustoimenpiteet ovat painottuneet vuosienergian alentamiseen. Nyt pitäisi tukea toimenpiteitä, joilla vaikutetaan erityisesti huipputehotarpeeseen. Näitä voivat olla esimerkiksi 1980–1990-lukujen pien- ja rivitalojen rakenteelliset energiaremontit, kuten ikkunoiden vaihto, yläpohjien lisäeristys ja ilmanvaihtojärjestelmien uudistus. Pelkästään näillä tehotarve alenisi satoja megawatteja. Samalla voitaisiin lisätä töitä rakentamisen toimi-alalle.
Energiatehokkuuslainsäädäntö on lähiaikoina uudistumassa. Sinne tulisi saada mukaan kannusteet kysyntäjoustolle ja tehohallinnalle (”tehotehokkuus”).
Nykyiseen hallitukseen saatiin ministeri, jolla on vastuullaan sekä energiapolitiikka että rakentamisen ohjaus. Hallitus ei ole kuitenkaan esittänyt mitään toimenpiteitä siihen, miten seuraukset olisivat kaikille kohtuullisia, saati miten ne jatkossa vältettäisiin. Kannattaisiko siis palauttaa energia-avustukset ja kohdistaa ne toimenpiteisiin, joilla nimenomaan alennettaisiin tehotarvetta? Tai voisiko kotitalousvähennystä korottaa näiden toimenpiteiden osalta? Bensan hinnanalennus oli ”ilon päivä” hallituspuolueiden edustajien mielestä. Olisiko myös kohtuullinen lämpötila kodeissa?