Halutaanko Lempäälän olevan kotiseutu vai läpikulkualue?
Linkki : LVS
Lempäälän kunnan useita suuria kaavoitus- ja kehityshankkeita perustellaan koko seutukunnan yhteisillä suunnitelmilla ja sopimuksilla, kuten valtion kanssa tehdyillä MAL-sopimuksilla. Näihin kuitenkin liittyy useita ongelmia päätöksentekoon, läpinäkyvyyteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Ne voidaan jopa katsoa sijoittuvan edustuksellisen demokratian harmaalle alueelle.
Esimerkiksi Sääksjärven osayleiskaavaesityksessä on tavoitteena monia hienoja asioita, mutta sen johtavana periaatteena on tiivistäminen ja joukkoliikenne, kuten monissa MAL-sopimusten kohteissa. Sääksjärven alueelle olisi tulossa ”kaupunkimainen” rakenne ja ”liikennehub”, vaikka ne eivät taida olla alueen keskeisimpiä pitovoimatekijöitä. Millaisiin tuloksiin aiemmin näistä lähtökohdista on päädytty?
Tutkijoiden mukaan MAL-sopimusten pohjalta toteutetuilla alueilla tuloksena on ollut ylitehokasta rakentamista ja epäviihtyisiä asuinalueita. Valtaosa rakentamisesta on kerrostalokohteita, joiden sijoittumisen määrittää tie- ja ratahankkeet. Asuntojen pieni koko ja laatu on palvellut ennen kaikkea rakennusliikkeitä ja kiinteistösijoittajia. Rakennustapa on toivotun kaupunkimaisen sijaan superlähiön rakentamisen tapa. Täydennysrakentaminen kohdistuu viheralueille ja teollisuustoiminnasta vapautuville tonteille, kun ne sijoitetaan uusille tonteille lähiörakenteen reuna-alueille, siis lähivirkistysalueille. Toteutuneissa kohteissa asemaseuduille ei ole havaittavissa keskustamuodostumista palveluineen.
Massiivisen, ylitehokaan uudisrakentamisen ”asemanseutuihin ja liikennesolmuihin” vaikutus liikenteen päästötavoitteisiin on alle prosentti eikä automaattisesti johda joukkoliikenteen suosimiseen. Lempäälän pohjoisosan valtavat tiesuunnitelmat ja monien palveluiden keskittyminen Ideaparkin alueelle tuskin tukevat osaltaan paikallisjunaan perustuvaa joukkoliikennettä.
Lisäksi Sääksjärven, kuten muidenkin kunnan suurien ”kehittämishankkeiden” lähtökohdaksi on otettu väestökasvu, joka on kaikkiin ennusteisiin verrattuna kolmen- jopa kahdeksankertainen. Kaikkien kasvualueiden väestönkasvu perustuu jo nyt maahanmuuttoon. Kannattaisiko käydä oppimassa, vaikka Tikkurilassa, mitkä ovat sen vaikutukset asuinalueiden, elinkeinorakenteen, koulujen ja muiden palveluiden tarpeeseen?
Kunnanvaltuuston kokousta (25.9.2024) kuunnellessa tuntui siltä, että koko Tampereen seudun tulevaisuuden vauraus rakentuu uuden MAL-sopimuksessa olevan ”multimodaalien logistinen solmu” -alueen suunnitteluun sekä Lempäälän kunnan pohjoisosan metsäalueiden peittämiseen liikenneväyläverkostolla. Kaukana ollaan siis siitä ajasta, kun menestyvien yritysten sijoittuminen ja alueen hyvinvointi perustui laadukkaaseen ja laajaan korkeakoulujen koulutukseen ja tutkimustoimintaan sekä niiden edellyttämään hyvään peruskoulutukseen. Työvoiman pitoon vaikutti viihtyisät ja monipuoliset asuinympäristöt.
Lempäälän kylistä olisi mahdollisuus kehittyä yhä vetovoimaisempia asuinpaikkoja pitämällä kiinni kylämäisyydestä ja asukkaiden arvostamista asioista sekä asettamalla maltillisia tavoitteita.
TkL Pirkko Harsia
.